OSKARI UOTINEN: ”LÖYDÄ MARKKINA INTOHIMOLLESI”

”Mukavahan tässä on jutella, kun kävelee samalla näillä paahteisilla kaduilla. Eikö Suomessakin paista tänään aurinko?” 

Skypen toisessa päässä puhuu Oskari Uotinen, 31-vuotias konsulttiyrittäjä, joka on parhaillaan kuukauden mittaisella irtiotolla Espanjassa perheensä kanssa. Matka ei ole irtiotto töistä, vaan pikemminkin Suomen surkeasta huhtikuusta.

Yrittäjänä Uotinen on vapaa valitsemaan työnteon ajan ja paikan. Hän pyörittää InFlow-nimistä yhden miehen firmaa, jonka ydinideana on tarjota yrityksille kokonaisvaltaista markkinoinnin koulutusta ja konsultointia analytiikkaa hyödyntäen. Kokemusta löytyy kahdeksan vuoden edestä.

Yhä edelleen Oskari Uotinen miettii, miten ihmeessä hän päätyi yrittäjäksi.

 

MISTÄ AITA ON KORKEIN

Opiskeluaikoinaan Oskari Uotinen teki työharjoittelun opetusalan konsulttifirmassa, ja sai jatkaa siellä määräaikaisilla sopimuksilla. Vaikka työt tulivat pätkissä, Uotinen oli tyytyväinen saadessaan tuloja opintojen tueksi. Vuonna 2009 tilanne kuitenkin muuttui.

Lama riepotteli kansakuntaa. Uotisen työt loppuivat, eikä uusia tullut tilalle. Oli keksittävä toinen keino päästä kiinni työsarkaan.

Uotinen päätti perustaa toiminimen. Hän ei aikonut jäädä yrittäjäksi pidemmäksi aikaa, vaan ainoastaan työllistää itsensä väliaikaisesti saadakseen hieman sivutienestejä. Loogisesti ajatellen Uotisen yrittäjätaipaleen olisi pitänyt päättyä onnettomasti.

Hän oli kamalan esiintymiskammoinen ja turvallisuudenhakuinen ihminen. Olisi ollut paljon mukavampaa jäädä omaan poteroon kellimään kuin kavuta sieltä yleisöjen eteen. Peloistaan huolimatta Uotinen päätti mennä siitä, mistä aita oli korkein.

Hän lähti tarjoamaan yrityksille ja opetussektorille koulutusta. Ensimmäinen työkeikka hävettää vieläkin, kahdeksan vuoden jälkeen. Uotinen oli lavalla syväjäissä, ja esiintyminen hipoi farssin titteliä.

Hänen edessään istuivat kaikki Kiuruveden kunnan perusasteen opettajat. Pulssi kohosi ja kieli takelteli, mutta ahdingonkin läpi hänen onnistui vetää koulutussessio loppuun asti. Jälkikäteen tulleet kiitokset kumpusivat säälistä, ainakin Uotisen omien epäilyjen mukaan.

Seuraava keikka olikin jo menestys siihen nähden, miten vähän Uotisella oli kokemusta. Vaikka esiintymiskammo ei ollut pienentynyt piiruakaan ensimmäisestä keikasta, hänen ei tarvinnut tällä kertaa hävetä jälkikäteen esiintymistään. Pienet onnistumisen kokemukset alkoivat pikkuhiljaa valaa uskoa omaan tekemiseen.

Uotinen tajusi, että tässä voisi olla se mun juttu.

PIENELLÄ VAIHTEELLA 

Yrityskeikkoja alkoi putkahdella Uotisen kalenteriin maltillisesti. Ensimmäisinä kertoina hän jännitti viikkoa etukäteen ja laski päiviä koitokseen. Vaikka koulutuksen tarjoaminen esiintymiskammoisena ei ollutkaan se kaikista johdonmukaisin ratkaisu, Uotisesta tuntui jokaisen keikan jälkeen yhä paremmalta.

Hän halusi tehdä töitä verkkomarkkinoinnin ja digitalisaation parissa. Kouluttamisen tarjoaminen oli ainoa vaihtoehto lähteä toteuttamaan tätä kiinnostusta, sillä muuhun hänellä ei ollut tarpeeksi osaamista.

Yritys eteni ykkösvaihteella useamman vuoden. Ensin oli hoidettava opinnot alta pois, sitten vasta perehdyttävä kunnolla yrityksen toiminnan kehittämiseen. Kaikista hurjimpina aikoina Uotinen kirjoitti gradua ja markkinoi yritystään päiväsaikaan, kun taas auringon painuessa mailleen mies painui itse kuorma-auton rattiin.

Kaksi ensimmäistä yrittäjävuotta olivat liikevaihdollisesti vaatimattomia. Pikkuhiljaa markkinointityö ja puskaradion rummutus käänsivät yrityksen tuloskäyrän ylöspäin. Uotinen alkoi ajatella, että ehkä tällä voisi oikeasti elättää itsensä.

Uotinen teki yrityksensä eteen paljon töitä neljän vuoden ajan. Hänellä ei ollut nimeä tai tunnettuutta alan verkostoissa. Yrittäminen oli sivutoimista, ja tulevaisuus epävarmaa. Ensimmäisten vuosien aikana hän joutui koko ajan miettimään, riittävätkö rahat ensi kuun vuokraan.

Ei Uotinen rikastua halunnut, hän halusi vain tulla toimeen.

Uotinen huomauttaa, että jos yrittäjyyttä lähtee miettimään keinona rikastua, täytyy varautua pitkään ja tuskalliseen tiehen. Uotinen on törmännyt järkyttäviin tietoihin siitä, kuinka moni yrittäjä elää alle köyhyysrajan. Siinä vaiheessa täytyy olla rohkeutta tehdä jotakin muuta, sillä yrittäjän ei kannata kuihduttaa itseään.

Välillä Uotisellekin tuli hetkiä, joina hän halusi lopettaa. Toisinaan hänen viikkonsa olivat buukattuja vain muutamaksi kuukaudeksi eteenpäin, ja sen jälkeen kalenteri loisti tyhjyydellään. Epävarmuus oli koko ajan läsnä.

Toisaalta yrittäjyys on antoisaa juuri siksi, että se kasvattaa uskomattoman paljon. Uotisen epävarmuudensietokyky ja itsetunto ovat kehittyneet kohisten, kun taas esiintymiskammoon on tepsinyt siedätyshoito ihmisten edessä.

Jälkikäteen ajatellen Uotinen olisi toki voinut ansaita elantonsa paljon helpomminkin. Mies oli kuitenkin päättänyt, että valittu tie kuljetaan loppuun asti, kun sille kerran ollaan lähdetty.


KAIKEN HALLITSEMISEN TAITO

Yrittäjän ei kannata ajatella, että liikeidea tulee olemaan sama seuraavat 10 vuotta, tai edes seuraavaa vuotta. Ensimmäiseen ideaan ei pidä fiksautua liikaa, sillä idean täytyy löytää oma markkinansa.

Yrittäjyydessä hieno ja toisaalta haastava puoli on se, että oman osaamisen tulee olla sama kuin intohimo, ja sen tulee vielä löytää asiakaskunta eli markkina. Kun tämä yhtälö toteutuu, yrittäjyys on kulminoitunut ihannetilaan.

Oskari Uotinen jalostaa yritysideaansa jatkuvasti. Hän suuntaa toimintaansa yhä enemmän yrityksien tarpeisiin sopivaksi ja karsii koulutussektoria pois kohderyhmästään. Uotinen liputtaa mietityn liiketoimintasuunnitelman puolesta, mutta tiedostaa, että sitä täytyy tarkastella kriittisesti tasaisin väliajoin.

Syy siihen, miksi Uotinen siirtyy koulutuspuolen keikoista yhä enemmän yritysmaailmaan, liittyy lähinnä kaikkeen. Tai oikeastaan kaiken hallitsemiseen.

Yrittäjä ei voi tietää kaikesta kaikkea, mutta kaikesta pitää tietää edes jotakin.

Isoimpana yrittäjyyden haasteena Uotinen näkee oman osaamisensa ylläpitämisen. Digitalisaatio kehittyy voimakkaasti ja nopeasti. Vaikka Uotinen hyödyntää verkostoja ja ulkoistaa esimerkiksi sisällöntuotannon, hänen täytyy konsulttina olla kaikesta perillä jollakin tasolla. On helpompi keskittää liiketoiminta yhteen pääfokukseen, koska hallittavien asioiden skaala ei ole silloin niin laaja.

Täytyy olla moniosaaja. Jokapaikanhöylä, venyä kaikkiin suuntiin. Täytyy pyöritellä numeroita ja ottaa selvää lainsäädännön kiemuroista. Osa asioista on silkkaa hepreaa, mutta alkeet täytyy silti osata. Uotinen oli teoriassa tiennyt, että yrittäjän täytyi olla jonkinsorttinen multitalentti, mutta kokonaisuuden laajuus tuli siitä huolimatta yllätyksenä.

Kaiken hallitsemiseen lukeutuvat myös sosiaaliset verkostot. Uotinen tekee jatkuvasti töitä ihmisten kanssa. Jopa niin paljon, että toisinaan toivoo voivansa tehdä edes jotakin aivan yksin.

Ihmisten kanssa työskentely sujuu usein hyvin, mutta aina ei.

Eriävät mielipiteet ja vastakohtaiset intressit tuovat oman mausteensa yhteistyöhön. Neuvotteluja, kuuntelemista, puhumista. Skarppina pysymistä. Aktiivinen yhteistyö on uuvuttavaa, mutta sitäkin palkitsevampaa.

Hyvät kontaktit ovat avain edistymiseen. Loppupeleissä täällä toimivat ihmiset, eivät yritykset itsessään. Luottamuskaan ei synny yritysten, vaan ihmisten välillä.

Mustavalkoisen kilpailija-asetelman aika on mennyttä. Yrittäjä ei voi koko ajan ajatella, että tuossa on kilpailija tai tuo tuolla on asiakas. Toisessa paikassa kyseinen kilpailija voi olla yhteistyökumppani, ja silloin on pystyttävä tekemään töitä yhdessä. Vaikka kaikki tavoittelevat loppupeleissä omaa etuaan, muiden kanssa on tultava toimeen ja pystyttävä tekemään ratkaisuja.

 

OMITUINEN YRITTÄJÄ

Tällä hetkellä Uotisen kalenterissa olisi tilaa suuremmillekin työmäärille. Sen sijaan, että pyhittäisi elämänsä työnteolle, Uotinen haluaa viettää aikaa perheensä kanssa. Hänelle on tärkeää, etteivät työajat ole kahlittuja perinteiseen toimistoaikaan.

Normaalissa arjessa työtunnit ja siestat fuusioituvat sulassa sovussa vaihtelevaksi kokonaisuudeksi. Päivä saattaa kulua Espanjan hiekoilla maaten, ja läppäri avautuu vasta iltasella. Kaikista mieluiten työpäivä kuluu kahvilan tasaisen hälinän keskellä.

Kahden kuukauden kesälomat ja Espanjan reissut eivät tarkoita, etteikö Uotinen voisi kaivaa läppäriään esille tylsinä hetkinä tai sateisina päivinä. Yrittäjä ei kuitenkaan näe satunnaista vapaa-ajan näpyttelyä työntekona, sillä hän nauttii työstään äärimmäisen paljon.

Sanasta yrittäjyys Uotiselle tulee ensimmäisenä mieleen kova työ. Unelma puolestaan herättää heti ajatuksen toteutumisesta.

Oskari Uotinen elää unelmaansa. Hän ei tähtää henkilöstömäärän kasvattamiseen, eikä varsinkaan yrityksensä myymiseen. Pieniä kehittymistavoitteita toki on, mutta kokonaiskuvaa tarkastellessaan Uotinen toteaa yrityksensä olevan tavoitetilassa. Hän määrittelee itsensä omituiseksi yrittäjäksi. Onhan se outoa, että joku on tyytyväinen. Aina sitä kuulee vain ylistystä kasvuyrittäjyydestä ja toiminnan skaalaamisesta ties kuinka monenteen potenssiin.

Uotinen on kuitenkin täysin hyvillään yrityksensä tilasta. Hän haluaa ainoastaan tehdä sitä mitä tekee, sillä tavalla miten tekee. Eihän siinä voi muuta kuin nauttia, kun oma intohimo on löytänyt markkinansa.

Teksti: Essi Väyrynen
Kuva: Sami Kallioniemi

Oskari Uotinen

Oskari Uotinen

InFlow